maanantai 28. syyskuuta 2015

Kesästä syksyyn

Kesä on virallisesti jo ohi (on ollut jo tovin, mut en vaa haluu uskoo sitä), joten nyt pitää julkasta viimenen kesäkuva, joka on jäänyt roikkumaan koneelle. Mie oon just tämmönen; räpsin kauheesti kuvia enkä ehdi julkasta niitä blogissa/instagramissa ajoissa! Älkää siis ihmetelkö, jos keskellä talvee mie julkasen viel jotain kesäsiä kuvia!


Meidän piti kaverin kanssa virkata toiselle kaverille tuparilhajaksi koreja. Päätettiin, että viedään hommat ulos, levitetään viltti ja pidetään picnic samalla! Mie virkkasin Lilli-ontelokuteesta Molla Millsin ohjeella yhden ison ja yhden pienen korin ja ystäväni virkkasi miniontelokuteella (tuo sininen) pari pientä koria. Näin saatiin kiva setti tuparilahjaksi!


sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Pipopää Lontoossa osa 3

Suunta Ison Benin luo!


Tänä päivänä oli vähän harmaa sää (ei onneks satanu kuitenkaan) mutta kuvatkin on siksi vähän harmaita.


Ihan Big Benin lähellä oli myös London Eye.


Se oli vähän hankalaa mahduttaa kuvaan näin läheltä. En käynyt London Eyessa, koska olikohan se muistaakseni melkein 30 puntaa per kyyti (1 punta on noi 1,50 euroa), joten se kuulosti miusta vähän liian kalliille maailmanpyörästä.


Noh sit kohti Chinatownia! Tämmöset portit on Chinatownin kadun molemmissa päissä.


Chinatown oli sis yksi kadunpätkä (Gerrard Street), joka on rakennettu kunnioittamaan Lontoon kiinalaisväestöä.



Kiinalaisia ravintoloita ja putiikkeja löytyi jonkun verran, mutta nyt on kyllä pakkoa sanoa, että luulin, että tää olis ollu vähän isompi mesta. Tai jotenkin...Noh en tiiä, "prameempi", tai jotain? Noh näkemisen arvonen kuitenkin oli. Ja kuulemma iltasin vielä enemmän näkemisen arvonen, kun tää kortteli on sillon valaistu tosi hienosti.


Oli Chinatownissa kuitenkin yks hyvä syy, minkä takia sinne kannatti mennä... Arvasin, että siellä on pakko olla joku kiinalainen herkkukauppa, josta on PAKKO SAADA....


POCKYJÄ! NAMMMM En oo pitkään aikaan saanu näitä! Ostin ison kasan eri makuja.

Sitten kuvia Harrodsin tavaratalosta.


Harrods on siis Euroopan suurin tavaratalo, josta mm. Albert Hitchcock tilasi aikanaan itselleen ruokaa suoraan kotiovelleen.


Ja jos Chinatown ei ollu tarpeeks "pramee", nii tää kyl on... Huhhuh. Ihme että ovimikko päästi miut sisää farkuissa, neulepaidassa ja reppu selässä. Tuntu, että täällä ois pitäny olla melkeempä joku iltapuku päällä!



Pelkästään nää käytävät ja näyteikkunatki on jotai iha uskomatonta.


Ja jopa lamput!


Ja juu, en todellakaa ostanu mitää. Oli vähä liian hieno paikka miulle. Sain vaa semmosia myötätuntoisia hymyjä, kun käyskentelin tuolla... Kaikki myyjät varmaan ihmetteli, että miten miut on päästetty sisään. Luin siis jälkeenpäin, että Harrodsilla on todella tiukat säännöt mm. pukeutumisen suhteen: vaatteiden ja kenkien tulee olla moitteettomat (kröhöm...), alle 15-vuotiaat pääsevät tavarataloon ainoastaan aikuisen seurassa (noh tätä sääntöö en sentäs rikkonu) ja reppuja tulee kantaa kädessä, ei selässä (hehheh, arvatkaan kenellä oli Kånken mukana ja arvatkaa oliko kädessä :D)


Nojoo, vaikka en ostanutkaan mitään ja tunsin kokoajan itteni ihan pulsuks, niih kävin nyt kuitenkin ajelemassa hienoilla egypti-tyylisillä rullaportailla ylös-alas.



Prameeta oli, juu. Ei ihan meidän Joensuun Iso-myyn ostari kamppaile samassa sarjassa tän kanssa. Mut Isossa-Myyssä sentään kävellä iha just niin homssusen näkösenä ku haluaa.

Lisää Lontoon-postauksia on vielä tulossa! Ei täs viel kaikki!


torstai 24. syyskuuta 2015

Pipopää Lontoossa osa 2

Aiiii, miun jalkoihi sattuu... Heräsin joka aamu kukonlaulun aikaa aamupalalle ja lähin kiertelee. Tulin hotellille takas aina vasta iltamyöhään, joten jalat huus Halleluujaa ain joka päivän päätteeks.

Mut eiku vaa taas uutee aamuu!


Lähin Oxford-streetille shoppailemaan.


Ja sielt löyty tosi ihana Lush-kauppa! Tää on kuulemma Suomessaki, mut se tietysti Helsingissä niih enhä mie ollu aikasemmin tämmöses käyny.




Siel oli ihania saippuoita tommosis juuston näkösis mötiköissä, mistä ne sit leikkas siulle sopivan palan. Koko kauppa oli muutenki täynnä kaikkee ihania kasvojenhoitotuotteita, hiustuotteita sun muita.



Näitä shampoopaloja ostin itelleni. Oli vaa kauheen vaikee päättää et mitä otan, ku kaikki tuoksu niiiiiii hyvälle!


Sit lähin viel pyörähtää Piccadilly Circuksella ja Trafalgar Squarella.







Piccadillyllä tuli tämmöne leijuva Yoda vastaan :D


Nää musta-kultaset pubit on hirmusen nättejä! Näitäki oli joka kulman takana.


Ja kaikilla oli oma kyltti, joak sopi pubin nimeen. Tää on siis Scherlock holmesin pubi.


Täs viel toinen.


Sit lähin kattoo miun henk.koht oppaan kans (eli siis tää tyttö johon tutustuin siel lentokentällä) ulkoilmateatteriin leffaa. To kill a mockingbird oli leffan nimi, eli vanha leffa siis kyseessä. Tää oliki syy miksei sit kuitekaa kauaa jaksettukkaa kattoo sitä.


Otin tonne evääks mukaa tämmösiä hedelmäkuppeja. Näillä mie oikeest elin melkee koko reissun, ku Brittiläine ruoka ei oikei maistunu ja miun herkkis maha otti vähä itteesä joistaki ruuista. Näistä ei tullu masu kipeeks!


Ku lähettiin pois niih nappasin kuvia Tower Bridgestä iltavalaistuksessaan.


Ja pitihä sitä nyt mennä testaamaa Brittiläisen pubin tunnelma!

tiistai 22. syyskuuta 2015

Pipopää Lontoossa osa 1

Noniiiin, anteeksi kun jouduitte odottelemaan tätä postausta niin kauan! Facebookin puolella kävin jo pahottelemassa, mutta kun Lontoosta palun jälkeen työt tietysti rysähti päälle, niin viime viikko meni yksinkertasesti töissä. Mut nyt oon saanu Lontoon reissun kuvat selviteltyä ja pääsen vihdoin kertomaan ja näyttämään, että missä tää pipopää on oikei käyny seikkailemassa.

Ja sanon jo nyt tähän alkuun, että miulla ei ollu järkkäriä siellä mukana. Eli kuvat on napsittu miun (paskalla) digikameralla tai kännykällä. Kännykällä sain itseasiassa parempia kuvia kun miun digikameralla, joten loppuajasta napsinki vaan sillä kuvia. Eli siis kuvanlaatu ei oo ehkä paras mahollinen, mut yrittäkää kestää!

Niin ja kyllä-mie lähin tälle reissulle iha yksinäni. En oo ikinä enne matkustanu yksin mihikää, enkä siis myöskää menny Lontoossa kenenkää tutun luo. Halusin olla Nuuskamuikkune ja lähtee iha yksinäni jonnekkii.


Lento oli puoltoista tuntia myöhässä, mut se ei onneks haitannu. Tutustuin nimittäin siinä ootellessani yhteen miun ikäseen tyttöön, joka sattumoisin asuu Lontoossa. Hää oliki mille vähä "matkaoppaana" aina välillä. Ja oli ihanaa et pääs jo heti kyselemään kaikki kysymykset, mitkä meinasin ekana, et kysyn miun hotellin henkilökunnalta. Hää opetti miulle et mite mm. matkustan metrolla.

Miun hotelli oli Holbornissa, joka oli (ainaki miun mielestä) tosi hyvällä paikalla. Kaikki missä halusin käydä oli joko lyhyen kävelymatkan tai lyhyen metromatkan päässä. Esimerkiks British mudeum oli iha parin korttelin päässä miun hotellilta. Se oliki miun eka paikka johon menin.




Tää oli iha MIELETTÖMÄN iso paikka! Miulle suositeltii, et kannattaa alottaa "muumiohuoneista", että ne on kuulemma mielenkiintosimpia. Matkaoppaassa luki et meni päiviä, ellei jopa viikko, jos haluais kiertää museon kaikki näyttelyt.


British museumissa vuokrasin tämmösen "elektronisen oppaan", elikkäs tässä oli kosketusnäyttö ja kuulokkeet. Kosketusnäytöltä klikkailit aina että missä huoneessa sillä hetkellä oot ja kuulokkeista kuulit sitte joidenkin tärkeimpien esineiden taustoja ja historiaa. Tää oli tosi kätevä peli, koska tiesin jo heti sisää astuttuani et enhä mie nyt jaksa koko mestaa kiertää. Kiersin sit vähä siellä täällä ja kuuntelin mielenkiintosimpien esineiden historiaa.




Hypätääs sit metroon!


Joskus tuli telkkarissa Ripley's believe it or not-sarja. Muistatteko? (Saattaa se kyl tulla vieläki.) Siin oli kaikkee eriskummallisia ihmisiä, eläimiä ja juttuja ympäri maailmaa. oh, Lontoossa oli Ripley's believe it or not-näyttely, joho mie halusin.



Ja kyllä, siel oli vaik mitä mielenkiintosta ja jännää!


Muunmuassa tää auto, jota käsityöihminen jäi tuijottamaan suu auki, nimittäin....



Se on NEULOTTU AUTO!


Ei kyl oma pinna riittäis moiseen.


 Kaks Irvi-kissaa :D Siel oli Liisa Ihmemaassa-näyttely myös, kun olikohan että se tarina täyttää pyöreitä vuosia. Olin iha innoissani tästä!


Liskomies


Vampyyrinainen


Jes! Täälläki on tämmöne "pimeempi osasto", jossa on kaikkee kidutusvälineitä ja muuta pelottavaa. En vaa viiti tästä laittaa enempää kuvia, ettei mee liia pelottavaks teille lukijoille ;) Mie ku ite oon kauhuleffafriikki ja miuta kiinnostaa kaikki tämmöne, nii kiertelin tällä osastolla varmaa pisimpään.




En muista, et oliko tuo katossa roikkuva nainen ja tää ukkeli maailman lihavimpia ihmisiä... Muistaakseni joo.


Mut tää oli ainaki maailman pisin mies!


Sit viel pakolline puhelinkoppikuva-tottakai.


Tämmösiä tursiteille suunnattuja putiikkeja oli melkei joka korttelin kulmassa. Tuliha näist ostettuukki tuliaisia.

Nonii siin ois eka postaus paketissa! Näit Lontoo-postauksia tulee nyt aika monta, mutta kun on niin paljon kerrottavaa ja näytettävää. Toivottavasti teitä kiinnostaa kuulla! :)